Pilaako Softamörkö työpäiväsi?
Olipa kerran softamörkö nimeltään Härnä, jonka tärkeä tehtävä oli ohjata yrityksen liiketoimintaa. Se ei erityisemmin pitänyt työstään, joka oli varsin rasittavaa ja aivan liian monimutkaista. Ollessaan vielä pieni ja söpö softa, Härnä oli suoriutunut selkeistä työtehtävistään oikein mallikkaasti. Mutta yrityksen laajentuessa hänen vastuulleen oli lisätty ties minkälaista lisätoimintoa, joilla ei tuntunut olevan mitään tekemistä toistensa kanssa. Nytkin hänen oli käsketty muodostaa vuosiyhteenveto tiedoista, jotka oli kasattu epämääräisiin läjiin aivan eri puolille varastoa - kauhea vaiva ravata ympäri varastoa selvittämässä, mitkä tiedot kuuluivat yhteen! Pitkään raadettuaan Härnällä alkoi tulla hiki ja iski karmea migreeni. "Tehkää itse raporttinne!" hän tiuskaisi, laittoi yrityksen brändiväreillä koristellun "Odota pieni hetki" animaation pyörimään ja päätti ottaa kunnon päiväunet.
Konsultti Retku katsoi kännykässään näkyvää soittajan nimeä, huokaisi syvään ja puri hampaitaan tiukasti yhteen. "Mikähän nyt taas on ongelmana?", hän pohti peloissaan, mutta keräsi lopulta itsensä ja vastasi tekopirteästi: "Konsultilla, Retku puhelimessa, kuinka voin auttaa?" Luurin toisesta päästä alkoi tulvia hätääntynyttä vuodatusta siitä, kuinka hänen softapajansa kehittämä toiminnanohjausjärjestelmä temppuili taas, eikä asiakas saanut tulostettua tärkeää vuosiraporttia yhtiökokoukseen, joka alkaisi aivan pian. "Oletteko kokeilleet käynnistää ohjelman uudelleen? Ai, jo kolme kertaa, eikä auta... Entäpä, jos menette admin-näkymän raportit-välilehdelle ja klikkaatte hammasrattaita... ai mikä virheilmoitus? Ohhoh, kummallista... ymmärrän... selvä, pyrimme selvittämään tämän ASAP... palaamme pian asiaan... kuulemiin ja hyvää päivänjatkoa!"
Retkulla ei ollut pienintäkään aikomusta koskea pitkällä tikullakaan tuon järjestelmän lähdekoodiin. Ohjelmistosta oli vuosien kuluessa muodostunut kaoottinen himmeli, josta kukaan ei ottanut enää tolkkua. Retku oli voittanut tuon diilin softapajalleen tarjottuaan erittäin edullista tuntihintaa, koska tiesi pystyvänsä kopioimaan pohjaratkaisun aiemmasta asiakasprojektistaan ja silti laskuttamaan tunneista, kuin olisi tehnyt työn juuri tätä projektia varten. Samaa taktiikkaa oli sovellettu myös, kun asiakas oli pyytänyt uusia lisäominaisuuksia, minkä vuoksi ohjelmisto oli lopulta kuin tilkkutäkki - yhteen neulottuja softanpalasia, jotka oli vain brändätty uudestaan asiakkaan näköiseksi. Yleensä raportoinnin ongelmat johtuivat siitä, että tietokannassa oli joku bitti vinossa, joten Retku päätti yrittää paikata ongelman muokkaamalla tietoja käsin. Pienen etsinnän jälkeen Retku löysikin datoista epäkohdan, joka melko todennäköisesti oli ongelman ydin ja rohkeasti naputteli päivityskomennon, jolla virheellinen tietokantaviite saataisiin korjattua. Kas noin! Nyt vain peukut pystyyn...
Härnä heräsi päiväuniltaan kesken kaiken kiukkuisena. Mitä ihmettä, kuka tökki minua? Hetkinen, kuka on siirtänyt sitä datalaatikkoa, jonka juuri tuohon toin? Eihän sen nyt tuolla pitäisi olla! Nyt meni hermo, minä tällä paiskin töitä kuin hullu ja toiset vaan sotkee paikkoja! Kyllä minäkin osaan datoja siirrellä, näytänkö? Härnä otti raivoissaan laatikon ja paiskasi sen päin toista pinoa niin, että tiedostot vain lentelivät. Siitäs saitte! Onko nyt hyvä, onko?
Yrittäjä repi hiuksiaan järkyttyneenä, kun tietokoneen ruudulle ilmestyi toinen toistaan vakavamman näköisiä virheilmoituksia, joiden kauniit brändivärit eivät nyt lohduttaneet tippaakaan. Ympäri avokonttoria kuului ohjelmiston virhepiippauksia ja voimakkaita kirosanoja, kun yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä petti pahemman kerran. Yrittäjä kirosi Konsultti Retkun alimpaan Helvettiin ja katui syvästi sitä hetkeä, kun oli tilannut häneltä ohjelmistokehitystä. Tarjous oli ollut selvästi halvin ja ensimmäinen versio järjestelmästä oli toimitettu yllättävän nopeasti, mutta siinäpä ne hyvät puolet sitten olivatkin. Ohjelmistossa oli ollut isoja puutteita ja mystisiä ongelmia, jotka tekivät yrityksen tehokkaasta pyörittämisestä lähes mahdotonta ja hukkasivat arvokasta työaikaa. Pienetkin jatkokehityspyynnöt maksoivat mansikoita ja tuntuivat vain pahentavan tilannetta. Yrittäjä vilkaisi kelloaan - voi ei, yhtiökokous alkaa nyt - miten ihmeessä tästä selvitään?
Voi kunpa yrittäjä olisi aikoinaan tiennyt, että Arvosofta luo laadukkaita ohjelmistoja kiinteällä kuukausihinnalla ja että järjestelmän jatkokehitys ja ylläpito kuuluvat hintaan...
