Pyörittääkö Softamörkö bisnestäsi?
Olipa kerran ikivanha softamörkö nimeltään Käppä, jonka ei oikeastaan olisi pitänyt olla enää elossa. Se asui pienen perheyrityksen toimiston nurkassa olevassa tietokoneessa, jonka takuuaika oli umpeutunut kymmeniä vuosia sitten. Käppä viihtyi kodissaan, eikä suostunut muuttamaan moderneihin tietokoneisiin, vaikka Yrittäjä olikin yrittänyt suostutella häntä moneen kertaan kauniisti pyytäen. "Ei käy! Tarvitsen nämä vanhat teknologiat ympärilleni, jotta voin jatkaa töitäni", Käppä oli todennut jämäkästi, minkä Yrittäjä lopulta ymmärsi päteväksi perusteluksi ja tyytyi tilanteeseen. Niinpä Käppä sai jatkaa töitään kuten tähänkin asti, hitaasti ja rauhallisesti edeten, mutta lopulta kuitenkin aina saaden työnsä valmiiksi. Yrittäjä ei voinut kuin ihastella varastokirjanpidon ja myynnin raportteja, joita Käppä hänelle kerta toisensa jälkeen toimitti. "Ne ovat täydellisiä ja erittäin tärkeitä yritykselleni", Yrittäjä kehui Käppää, joka myhäili onnellisena, toivotti Yrittäjälle hyvää yötä ja painui pehkuihin lepäämään huomista varten.
Seuraavana aamuna sarastuksen aikoihin Yrittäjä kömysi kotitalonsa ullakolla sijaitsevalle toimistolleen muumimukillinen kahvia kädessään ja istui tietokoneensa ääreen. "Hyvää huomenta, Käppä! Voisitko näyttää tämänpäiväisen tehtävälistani?" hän pyysi ja otti hörpyn vaaleapaahtoista. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. "Käppä? Nukutko sinä vielä?" Yrittäjä uteli hämmentyneenä - tämä ei todellakaan ollut tavallista. "Aah, huomenta, mitä kello on?" Käppä mutisi lopulta oudon käheällä äänellä. "Sehän on jo viisi yli kuusi", Yrittäjä huudahti, "tarvitsen tehtävälistani!" "Tehtävälista? Hmm... outoa, minä en muista mitään. Minulla on jotenkin kehno olo, väsyttää ja viluttaa, olenkohan tulossa kipeäksi?" Käppä pahoitteli. Vasta nyt Yrittäjä havahtui siihen, että tietokoneen tuuletin pöhisi kuin riivattu ja kovalevy säksätti pahaenteisesti. "Voi ei, nyt ei kaikki ole kunnossa, täytyy pyytää Jamppa apuun!"
Jamppa tuijotti tietokoneen monitoria keskittyneenä ja naputteli silloin tällöin kryptisiä komentoja mustaan konsoli-ikkunaan. "Kuules eno, sun olisi parempi ostaa uusi tietokone", hän totesi lopulta nasaalilla äänellään ja jatkoi: "kovalevy oli osittain sökö, mutta sain suurimman osan datoista vielä pelastettua. Tää voi kosahtaa lopullisesti any day - onhan sulla backup?" "Ööh, päkapp...?", Yrittäjä pohti ankarasti, kunnes oivalsi: "Aaa, tarkoitatko varmuuskopiota? Totta kai, odotas hetki!" Yrittäjä katseli hetken ympärilleen ja suunnisti sitten peräseinällä olevalle kirjahyllylle, siirteli Remekset sivuun, otti niiden takaa pinon litteitä neliöitä ja kantoi ne ylpeänä Jampan eteen: "Tässä, melko tuore varmuuskopio, noin neljä vuoden takaa." Jamppa katsoi pinoa ymmällään - Yrittäjän siskonpoika oli pesunkestävä nörtti, mutta tuollaisia hän ei ollut koskaan nähnyt. "Eno, mitä noi on?" Jamppa kysyi lopulta. "Korppuja tietenkin", Yrittäjä selitti, "otin varmuuskopioita näihin joka viikko vuosien ajan, kunnes sähköliike Möttönen lopetti tyhjien korppujen myynnin, eikä niitä saanut enää mistään." Jamppa pidätteli nauruaan, pakkasi kamansa ja tokaisi lähtiessään: "Oikeesti eno, hanki uusi kone ja siihen uusi softa tai mielummin vaikka pilvipalvelu - se on nykyaikaa. Päästä Käppä jo eläkkeelle."
Yrittäjän huuli väpätti ja silmäkulma alkoi kostua. Alitajuisesti hän oli tiennyt tämä päivän tulevan, mutta oli itsepintaisesti sysännyt sen pois mielestään ja uskotellut, että kaikki on hyvin. Uuden tietokoneen hän toki pystyisi hankkimaan, mutta Käppä ei siinä toimisi, eikä yrityksellä ollut varaa teettää uutta ohjelmistoa tilalle, mikä maksaisi luultavasti enemmän kuin omakotitalo näillä seuduilla. Naapurin Jormankin firma oli mennyt konkurssiin, kun lähti henkselit paukkuen "kehittämään liiketoimintaa" ja hommasi lauman ketteriä konsultteja suunnittelemaan ohjelmistoa, jolla tuotanto tehostuisi. No, rahathan siinä loppui ennen kuin valmista tuli. Sitä kohtaloa hän ei perinteikkäälle perheyritykselleen tahtonut - eikä etenkään halunnut antaa vanhalle äijälle mahdollisuutta kääntyä haudassaan ja kähistä: "tiesinhän, ettei sinusta ole yritystä pyörittämään!" Kyllä tässä vielä keinot keksitään, hoitivathan ne aiemminkin kirjanpidon muistivihkoja käyttäen.
Voi kunpa joku vihjaisi Yrittäjälle, että Arvosofta kehittää uuden version ohjelmistosta kiinteällä kuukausihinnalla ja että järjestelmän jatkokehitys ja ylläpito kuuluvat hintaan...
